Kevätmuutto

Pihassa pilkottaa taas hieman enemmän vihreää ja yöpakkaset näyttävät taittuvan, joten rohkenin aloittaa kevätmuuton ja siirrellä kasveja pikkuhiljaa sisätilojen ikkunalaudoilta, tuoleilta, pöydiltä ja hyllyiltä kasvihuoneen valoon. Perhe kiittää, kun talossa mahtuu taas liikkumaan ja siivouskin on jokseenkin helpompaa - eikä teini-ikäistä hävetä kun koti ei ole enää viidakko. Osa kasveista ehti jo venähtää liian pitkiksi ja osa ei jaksanut muuten vain enää sisäilmaa mutta suurin osa on nyt selvinnyt ainakin tähän asti: tomaatit, basilikat, amppelikurkut, kurpitsat, daaliat, miljoonakellot, maissit ja - en edes muista enää mitä kaikkea pitkän kevättalven aikana laittelin mullan kätköihin.

Muutaman ämpärillisen perunaa istutin suoraan kasvihuoneeseen ja myöhemmin pari ämpärillistä suoraan ulos. Kasvihuoneen asukkien varret ovat jo reilun 10 sentin pituisia ja tanakoita, ehkä ensi viikolla uskallan siirtää ne ulos kun päivälämpötila kohoaa 20 asteeseen. Toivottavasti tällä metodilla saamme nauttia uusista perunoista jo juhannuksen tietämillä! Ämpäriin laitan yleensä nopeakasvuista luottolajiketta Jazzia ja kasvatuslaareihin luomulaatuista Annabellea - monia muitakin on tullut vuosien saatossa kokeiltua mutta aina palaan näihin tuttuihin, turvallisiin ja takuumaukkaisiin lajikkeisiin.

Kasvihuoneen lisäksi vehreää näkyy jo kasvimaan syysistutuksissakin, sillä mm. sipulit ovat jo kovasti kurkottelemassa valoa kohti. Osan lajikeista kylvän siemenestä maahan syksyllä, osan esikasvatan sisällä ja lisäksi laittelen vielä istukkaita maahan kun routa on sulanut. Pihapuuhien lomassa siirtelin osan kasveista myös saamaan pientä ensikosketusta auringon valoon, kuten kuvassa oikealla olevan myrtin. Se ei siedä kylmää, joten yöksi se on hyvä nostaa vielä sisään. Näin kasvit karaistuvat eivätkä saa liiallista shokkia ulosmuutosta ja "ilmaston" vaihdosta.

Myös Terassihortensiat saivat totutella ulkoilmaan - eikä vain totuttelun vuoksi vaan myös itsekkäistä syistä, sillä on ilo silmälle ja mielelle saada vihdoinkin terassille ja pihaan edes pientä kukkaloistoa. Päivän päätteeksi sain vihdoin siirtyä myös toisen lempipuuhan pariin, kun kesäkeittiöön uskallettiin vihdoin kytkeä vedet: perinteinen mökkitiskaus vativedessä, kaikki ei pidä mutta omaa mieltä tämä rentouttaa siinä missä pihapuuhatkin.